tiistai 20. tammikuuta 2015

7 metrinen kaulaliina

Ystäväni mummo on tehnyt hänelle pari pitkää kaulaliinaa ja nyt mummo oli kertonut, ettei enää pystyisi neulomaan. Tämä ystäväni rakastaa kuitenkin niitä pitkiä kaulaliinojaan aivan hirveästi, joten ajattelin, että seuraavaksi jouluksi tekisin hänelle sellaisen. Hän pitää myös blogia ja sinne pääsette tästä.
Aloitin neulomisen joskus huhtikuun loppupuolella, mutta olin koko kesän tekemättä sitä ollenkaan. Huivia oli valmiina joku 2,5m ja olin ajatellut, että tekisin ehkä nelimetrisen, kun ne aiemmat mummon tekemät olivat n. 3,5 metrisiä. Syksyllä sitten kun jatkoin taas huivin tekemistä, ystäväni keksi haluavansa 7-metrisen huivin. Kyllä, 7 metriä. Hän ei ollut tässä vaiheessa tietoinen, että olin tekemässä hänelle jouluksi huivia ja lupasin sitten harkita asiaa uudestaan joulun jälkeen, kun ei olisi niin kiirettä lahjojen tekemisessä. Hetken kypsyteltyäni ideaa, ajattelin, että säästän sen vajaat 3m neulomista sillä, että jatkan tästä saman tien sen 7 metrisen. :D Neulon yleensä luennoilla, että pysyn hereillä ja myös seuraisin. Tämmöinen ainaoikea oli siis mitä parhainta luentoneulomista, koska siinä ei tarvinut mitään katsoa tai laskea. Opiskelukaverit oli kylläkin sitä mieltä, että neulos, jolle pitää olla oma kassi, ei ole kovin järkevä homma :D


Lankana on 7-veljestä, kuten mummolla, silmukoita 50. Langat ovat jämiä ja neuloin raidoista sen mittaisia, kun lankaa oli. 5 metrin kohdalla jouduin kylläkin ottamaan kokonaiselta kerältä beigeä ja valkoista, muuten kaikki olivat tosiaan vajaita jämäkeriä.
4 metrin kohdalla ajattelin, että tätä olisi ehkä mukavampi tehdä, jos vaikka joka 4. tai 5. raita olisi jotain erilaista pintaneuletta, mutta eihän nyt siinä vaiheessa voinut aloittaa erilailla. 3 metrin jälkeen kerin huivia aina rullalle ja avasin sen seuraavan kerran vasta kun sitä oli 6m, olihan se hieman järkytys :D Mitasta pysyin perillä laittamalla hakaneulan tai langanpätkän metrin välein merkiksi.
Koska langat ovat jämiä ja eri ikäisiä, ja suurin osa oli vyötteettömiäkin, niin joukkoon on saattanut eksyä nalleakin. Lisäksi nuo vanhat 7 veljekset olivat eri paksuisia nykyisen kanssa, joten huivin leveys vaihtelee sen takia hitusen vaikka koitinkin käsialalla sitä kompensoida.
Lankoja oli pääteltäväksi ihan mukavan paljon, varsinkin kun en siitä hommasta erityisesti tykkää.. Kuitenkin kun pääsin alkuun, niin ei se sitten taas ollut niin paha.


Pohdin jonkun aikaa, että miten ihmeessä saisin kuvattua huivin järkevästi.. Jos pukisin sen itselle, niin lopputulos näyttäisi lähinnä tältä:
                                                     

Sitten keksin! Opiskelukaupungissani on isokokoinen mieshenkilö, jolla on taatusti aikaa mallinhommille sen verran, että saisin huivin kuvattua niin, että se olisi hyvin esillä. :D
Jos ette vielä klikanneet itseänne tänne, niin tehkää se nyt, niin näette, että tuon huivin voi pukea järkevästikin :D



Kuvaamisessa meinasi olla ongelmia sen takia, että olisin halunnut vähän joulutunnelmaa tai ainakin lunta mukaan! Sitä ei nyt kuitenkaan ollut saatavilla.. Luntakin suurempi ongelma oli se, että valoisaa oli pari tuntia, jos oli. Niinä päivinä, kun olisin ehtinyt huivin kanssa keskustaan, oli niin hämärää ja harmaata koko ajan, että ei olisi kannattanut. Ei se aurinko vieläkään paistanut, mutta sitä olisi saanut jäädä kevääseen asti odottamaan :D



Kuvaamiseen ei onneksi mennyt hirmu kauaa, mutta kyllä siinä jokunen ihminen ehti ihmetellä, että mitä on meneillään :D Lisäksi luulen, että muutama luuli huivin olevan patsaalla jo valmiina ja minä vain räpsin siitä sitten kuvia kuten aasialaisturistit



Vaikka itse sanonkin, niin kuvista tuli yllättävän hyvät. Kannatti siis pyöräillä kaupungille kameran kanssa aiheuttamaan ihmetystä taas kerran :D


 Lankaa meni yhteensä 1239g eli nykyisessä koossa reilut 8 kerää. Jos vielä muuttaa tuon metreiksi vyötteen 150g~300m mukaan niin lankaa kului siis tällä suht kehnolla mittaustarkkuudella 2478m eli 2,5km :D 


Urakka oli ehdottomasti kaiken vaivan arvoinen, ihmisten ilostuttaminen etenkin jouluna on mahtavaa! Kuten sanoin ennen joulua jollekin ihmettelijälle niin tämä oli toivottu, muttei odotettu lahja :D

tiistai 13. tammikuuta 2015

Pitsivartiset villasukat mummolle

Mummoni kertoi syksyllä, ettei pysty enää neulomaan kun kädet kipeytyvät liikaa. Päätin, että neuloisin hänelle sukat vähän niin kuin kiitokseksi siitä, että hän on neulonut minulle paljon kaikkea vuosien aikana. Itselleen hän on tehnyt korkeintaan jämälangoista, joten halusin että sukat eivät olisi ihan tavalliset. Liian hienotkaan ei saisi olla, koska ihan kotikäyttöön ajattelin ne tehdä. Langaksi valikoitui tuollainen luumun värinen 7 veljestä. Valkoinen olisi ollut "liian hienoa", tummemmassa ei näkyisi käytön jäljet niin paljoa.

 
Halusin mummolleni jotain hieman erityisempää, joten kuvion valitseminen oli pisin prosessi tässä projektissa. Jotakin pitsiä ja/tai palmikkoa halusin tehdä ja kun tämä kuvio tuli vastaan, tiesin, että se olisi tähän juuri hyvä.
 
 
Kuvio on Dropsin sivuilta, siellä tosin neuletakissa eikä sukissa.
http://www.garnstudio.com/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=147&d_id=7&lang=fi


 Kuvio oli hyvännäköinen, mutta ei ollenkaan vaikea. Lisäksi se sopi hyvin joustinneuleeksi varteen.

 
Päätin jatkaa kuviota myös kärkiosaan, ettei se loppuisi niin yhtäkkiä. Kuitenkaan koko pääliosaan se ei mielestäni sopinut. Jatkoin yhtä kuviota sivusta kärkikavennuksiin saakka.

 
 
Olin lopputulokseen oikein tyytyväinen. Valitettavasti mummo joutui sairaalaan ennen joulua, mutta hän ilahtui kuitenkin. Olin jo aloittanut sukat, kun hän joutui sairaalaan, muuten olisin tehnyt pehmeämmästä langasta. En kuitenkaan ehtinyt metsästää uutta lankaa ja tehdä uusia.
 
 
Edit 7/15: Nämä sukat puettiin mummolle jalkaan myös arkkuun hänen viimeiselle matkalleen

maanantai 5. tammikuuta 2015

Lapaset kelttikuviolla

Nämäkin lapaset päätyivät joulupakettiin. Halusin kovasti kokeilla jotakin kelttityylistä palmikkoa, ja googlettamisen jälkeen päädyin malliin Novitan sukkalehdestä. Se istui hyvin lapaseenkin silmukkamääränsä puolesta.

 
Lankana on harmaa 7 veljestä ja neuloin 3,5mm puikoilla. Silmukoita oli muistaakseni 48. Mallikerta meni kätevästi kolmesti lapasten pituuteen, nämä ovat sellaista hieman pienempää miesten kokoa.

 
Tykkäsin kovasti tehdä näitä ja lopputuloksestakin tuli mieleinen. :) Kuvio oli yllättävän helppo tehdä, mutta ohjetta piti seurata melko tarkkaan.
Toivottavasti myös lahjan saaja piti näistä ja päätyvät käyttöön.
 
 
 
En jaksanut kikkailla kiilapeukalon kanssa, vaikka ensin ajattelinkin sen sopivan näihin. Tein tavallisen aukkopeukalon (onkohan se edes oikea nimitys? :D ) ja se oli ihan hyvä valinta loppuviimein.
 

torstai 1. tammikuuta 2015

Kynttilät säilykepurkkeihin

Bongasin netistä joskus idean, jonka ajattelin toteuttaa täksi jouluksi. Se oli sekä opiskelijabudjetille, että kiireiselle aikataululle sopiva projekti :)


Nämä ovat siis lähes kokonaan kierrätysmateriaalia. Steariinit ovat jämiä, säilykepurkit dyykkasin ja nuottipaperi on vanhoista nuottikirjoista peräisin. Sydänlankaakin minulla oli pyörinyt lankojen seassa vuosia ja nyt se pääsi vihdoin käyttöön.


 
 
Ensin siis tiskasin ananaspurkit (En kelpuuttanut tonnikalapurkkeja, koska uskoisin, että niihin jäisi kuitenkin kalasta hajua). Leikkasin sydänlangat ja kiinnitin ne kuumaliimalla purkin pohjiin, sitten pingotin ne grillitikuilla. Sulatin steariinin ja kippasin purkkeihin. Kun steariini oli jäähtynyt, poistin tikut, leikkasin sydänlangat sopiviksi ja lopuksi liimasin nuottipaperit ja vielä viimeistelin pitsillä

 

 
Paketoin kynttilät sellofaaniin, siihen ne sai mielestäni parhaiten :)
 
 
Netistä löysin muutaman muunkin, jotka olivat tehneet vastaavalla idealla kynttilöitä. En kuitenkaan ehtinyt itse testata, joten toivon, että nuottipaperi ei kuumene liikaa ja aiheuta vaaratilanteita...